maanantai 7. syyskuuta 2009

18. Tukholman 'Malmit' asukkaidenkin silmin

TUKHOLMAN 'MALMIT' ASUKKAIDENKIN SILMIN

Heidi Liekolan 'Päivä Tukholmassa. Reittejä 6 kaupunginosaan` (Avain 2007) oli raikasta luettavaa vielä kaupungissa kymmeniä kertoja pistäytyneelle ja siitä jo monia kirjoja lukeneelle.

Liekola paloittelee Tukholman keskustan nasevasti neljän ilmansuunnan mukaisiin neljään 'malmiin', joiden pohjoispuolelta poimitaan joukkoon läheisesti liittyvä Vasastan. Ja malmien keskellä on, tottakai, ensimmäisenä Gamla Stanin saari, Staden mellan broarna, kujineen ja kuninkaanlinnoineen.

Myötäpäivään pohjoisesta kiertäen on Norrmalm 1960-luvulla purettu ja kylmän tehokkaaksi uudelleen rakennettu liikekeskus, Östermalm vanha hienostokaupunginosa, Södermalm entinen työläiskaupunginosa ja Västermalm eli Kungsholmen muita hieman persoonattomampi, aiemmin etäiseltä tuntunut, mutta yhä enemmän keskustaan kytkeytyvä saari.

Jokaista kuutta kulmakuntaa kuvaamaan Liekola on löytänyt aidon asukkaan, haastateltavan, jonka kotona hän käy kylässä ja jonka arjen reiteille päiväkoteihin, kauppohin tai työpaikoille hän lähtee mukaan. Matkaoppaissa usein kiviseksi geologiaksi jähmettyvää katurakennetta elävöittää biologinen arkielämän dynamiikka.

Liekolan mallia olisi hauskaa soveltaa muihinkin kaupunkeihin, Suomessa ja ulkomailla, kuvaten siis, miltä mahtaisi tuntua elää muutamalla kaupungin eri nurkalla. Elämyksellisyyden rönsyilyä olisi käytännöllistä suitsia tiukasti, kuten Liekola on tehnyt, valiten vain muutaman oleellisen alueen ja poimien yhden osuvan kotikohteen kultakin.

Käytännön vihjeiksi Liekola listaa jokaiselta alueelta persoonallisia ostos-, ruokailu- ja majoituspaikkoja - retkeilymajoista laivahotelleihin. Muutamaa bussilinjaa (kuten 4 ja 66) suositellaan.

Södermalmin kävelyreittiehdotuksia ovat Monteliusvägen (Mariaberget) tai Årstavikenin rantapolku välillä Tantolunden - Eriksdal (lounaassa). Ilmaista kesäteatteria mainostetaan - Vita Bergenin puistossa Sofian kirkon kaakkoispuolella - ja huimia näköaloja käveltäessä Västerbron siltaa (Södermalm - Kungsholmen).

***

Olen edellisillä vuosikymmenillä lukenut Markus Lehtipuun, Ulla-Kristina Pasasen sekä Eva von Zweigbergkin Tukholma-oppaat, kuten Tukholma-palasia muistakin matkakirjoista, Heikki Brotheruksen suurteoksesta 'Euroopan kasvot' (1961) vakiokaavallisiin matkaopassarjoihin asti.

Tukholma ei jää vanhaankaupunkiin ja muutamaan tavarataloon, vaan joka käynnille olen valinnut uuden kävelyreitin, uuden kaupunginosan, uuden raitiotie- tai junalinjan, uuden museon monien kymmenien listasta, toisinaan uuden majoituspaikankin.

Kokemani Alvikin - Nockebyn pittoreskin vanhanaikainen - kapea - raitiovaunu on jo kauan sitten standardisoitu leveäksi, toisaalta uusiakin linjoja on avattu. Raideliikenteestä pitävän on yhä hauskaa ajella vaikkapa Lidingön saarella tai Slussenilta Saltsjöbadeniin tai Teknilliseltä Korkeakoululta pohjoiseen.

Metrolla olen voinut tutustua Tukholman ääriin ja mallilähiöihin eri vuosikymmeniltä, ennen muita Pohjois-Haagan mieleeni tuoneeseen Vällingbyhyn. Siirtolaisten täyttämä Rinkeby on vielä kokematta...

Lähikaupungeista ainakin Vaxholmin puolustuslinna ja pikkukaupunkimiljöö on ollut nähtävä. Södertälje on hieman Tukholman nukkumalähiön suuntaan kehittynyt, aiemmin aidommin itsenäinen teollisuuskaupunki, jossa on mm. ulkoilmamuseo Torekällberget.

Tukholman puistoista mieleeni putkahtaa vaikuttavimpana Hagan puisto (Vasastadenin pohjoispuolella, Brunsvikenin rannalla) monine eksoottisine kuninkaallisine paviljonkeineen ja linnoineenkin. Eri kauppahallit sekä kaupungin pääkirjasto Observatorielundenissa ja sivukirjastotkin ovat mukavia poikkeamiskohteita. Tukholma ei ainakaan takavuosina kiirehtinyt ollenkaan poistamaan edes vuosikymmeniä vanhoja kirjoja hyllyistä, jolloin ajallistakin valikoimaa riitti hämmästyttävästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti